1973-1975
Muusikon ura lähti heti armeijan jälkeen käyntiin 1973 syksyllä Forssan Loukussa. Sinne houkutteli soittamaan Miki Enqvist, kaveri armeijasta. Keikkaliksa per ilta oli huikeat 14 markkaa. Siitä maksettiin kulut päältä. Miki kasasi Loukun jälkeen bändin alastarolaisen maanviljelijän Jarmo-Juhanin taustalle. Tällä bändillä tuli kiinnitys Lea Lavenin taustabändiksi v. 1974. Kevättalvella 1975 tehtiin nopea vierailu Frederikin taustalle, jonka jälkeen Jarmo-Juhanin bändi jäi. Keväällä 1975 kasattiin Lealle uusi kokoonpano. Kun Liikasen Ekin Aikapommi-yhtye lakkasi olemasta, siirtyi Kari Tapio mukaan kokoonpanoon kesän alussa. Eki testamenttasi bändin nimen ”Klabbille”. Niinpä kokoonpanon nimeksi tuli Lea Laven & Kari Tapio & Aikapommi.
1976
Vuoden 1976 alkupuolella tuli kutsu Markku Aron bändiin. Make oli tuohon aikaan armeijassa ja keikkoja oli sen verran harvakseltaan, että samalla ehti käydä elektroniikka-asentajan kurssia. Keikat lisääntyivät heti, kun Make pääsi armeijasta. Niinpä asentajan opinnot saivat jäädä, ja taas oltiin täysillä bändihommissa. Siinä vuosi vierähti ja kevättalvella 1977 käytiin bändillä soittamassa pohjat yhteen Maken kautta aikain soitetuimpaan kappaleeseen. Biisi oli ” Keskiyön aikaan”, ja B-puolelle tehtiin biisi ”Ennusta mustalainen”. Myöskin käännösbiisi Joe Dolanin kappaleesta ”Sister Mary”.
1977
Kesän 1977 alussa kuitenkin taas uudet haasteet kutsuivat ja kutsu kävi Dannyn kesäkiertueelle. Vuosi oli sama, jolloin Armi oli ensimmäistä kertaa mukana, ja ” Tahdon olla sulle hyvin hellä” oli mielettömän suosittu. Samana kesänä kuvattiin myös liveotokset ” Tänä iltana Danny”- ohjelmaan kiertueen keikoilta. Kesä kuitenkin loppui aikanaan ja syksyllä oli vuoro katsella musiikkia hieman toiselta kantilta. Kansallisooppera Bulevardilla (nyk. Aleksanterin teatteri) oli seuraava työnantaja. Siellä vierähti vuosi lavastemiehenä tekniikan puolella.
1978-1979
1978 syksyllä soitteli Maken bändissä samaan aikaan soittanut basisti Roope Hurmalainen, josko olisi intoa lähteä uuteen kokoonpanoon. Bändi kasattiin Päivi Kautto-Niemelle, ja niinhän se maantie taas kutsui. Projekti jäi taas noin vuoden mittaiseksi ja 80-luku otettiinkin vastaan Seppo Närhen bändissä Tukholmassa rav. Kareliassa.
1980-1984
1980 vuoden keväällä taas Roopen sormet oli pelissä, kun pyysi mukaan tamperelaisen Eino Valtasen bändiin. Eikka oli vuonna 1978 levyttänyt kappaleen ”No justiinsa juu”, josta tuli kovin suosittu. Eikan keikat lisääntyivät siihen malliin, että päivätyöläiset bändissä eivät voineet enää jatkaa. Niinpä Eikan bändistä tuli työpaikka niin, että vuonna 1984 olin viimeisen kerran Eikan bändissä. Kotikaupunkikin oli vaihtunut v. 1980 Riihimäestä Tampereeksi. Jossain siinä välissä ehdin hetken soittaa sekä Eila Pienimäen taustalla Veijarit-yhtyeessä, että Beritin taustabändissä.
1985-1989
Kesällä 1985 jäätyäni toisen kerran pois Beritiltä, oli vuorossa ensimmäinen oma ravintolatrio. Kesän jälkeen syksyllä aloitin samaan aikaan opinnot Tampereen Iltalukiossa. Kolmen vuoden jälkeen oli ylioppilaslakki päässä ja soittaminen sai jäädä. Elokuussa 1988 alkoi opinnot Tampereen Teknillisessä Korkeakoulussa. Samana vuonna otettiin ensimmäisen kerran opiskelijoita, joilla oli lyhyt matikka opiskeltuna lukiossa. 1106 hakijaa, joista 50 otettiin. Olin niiden 50:en joukossa. Meitä kutsuttiin raflaavasti ”kukkaisteekkareiksi”. 2 vuotta matriisilaskennan ja fysiikan parissa sai riittää.
1990-1991
Vuonna 1990 tulikin sitten taas kutsu bändiin sopivaan saumaan. Rainer Frimanin bändiin tarvittiin kitaristia, ja niinpä opiskelut sai jäädä. Talon rakentaminen Vesilahteen alkoi myös näihin aikoihin. Samaan aikaan olin tamperelaisen Rustholli-ravintolan ”housebändissä”.
1992-1995
Vuonna 1992 Anita Hirvonen & La Strada orkesteri sai alkunsa ja ensin kitaristi/laulajan ja myöhemmin basisti/laulajan pesti oli työmaanani toista vuotta. Vuosi 1993 vierähti Matti Eskon bändissä. Vuonna 1994 oli vuorossa eka laivatrio ja bändin nimi oli Nektar.
1995-2000
Vuonna 1995 levy-yhtiö Polygram otti yhteyttä Heikki Peltosen tekemän ja minun laulaman demon johdosta. Näin syntyi CD sinkku ”Päivä vielä risukasaan paistaa”. Tuottajana toimi Puolikuu yhtyeen Kari Pesonen ja Polygramin toimitusjohtajana itse Vasilij ”Gugi” Kokljuschkin. Sinkun jälkeen oli oman bändin perustaminen taas ajankohtaista. Näin sai alkunsa Eskman & Finncats bändi. Vielä ennen oman bändin käynnistymistä soitin syksyllä -95 3 kk. Arja Havakan Linnut - bändissä. Finncats bändi oli toiminnassa vuoden 2000 loppuun, jonka jälkeen oli taas aika tehdä jotain ihan muuta.
2001-2002
Oli tietotekniikan opintojen aika. Vuoden opintojen jälkeen oli IT-alan yliasentajan paperit taskussa. 2002 vuoden lopulla vielä vahvavirtapuolen opintoja vuoden verran.
2003-2004
Syksyllä 2003 tuli kutsu Saija Varjuksen Harlem orkesteriin. Saijan bändissä soitin vuoden päivät, jonka jälkeen trumpetin soittaja Nalle Lehtonen pyysi bändiinsä. Nallen bändin jälkeen soitin freelancerina eri kokoonpanoissa sekä kitaraa että bassoa.
2005-
Loppuvuodesta 2005 tuli sitten Nokialta kutsu Tapsan Tahtien trubaduurikisan esikarsintaan. Taas Peltosen Heikillä oli sormensa pelissä. Hän nimittäin oli ilmoittanut minut kisaan. Tammikuussa 2006 oli esikarsinta Silja Europa laivalla, ja karsinnan jälkeen viisi pääsi jatkoon. Otin kisaan mukaan vanhan bändikaverini Raimo Nyyssösen. Kesällä 2006 oli heinäkuussa Nokialla loppukilpailun vuoro ja ensimmäisenä duona kautta aikain otettiin voitto kotiin Tapsan Tahtien 20-vuotis juhlien kunniaksi. Samana kesänä Paula Koivuniemi vei Iskelmä Finlandian. Voiton myötä aukesi myös trubaduurikeikat, joita olenkin tehnyt tuurauksien ja bändikeikkojen ohella. Vuonna 2007 Tallink Siljan laivojen pubit tulivat tutuiksi.
2005 ja 2009 vuosien väliin mahtuu myös päivätyöjaksoja Oy VR Rata Ab:n palveluksessa Hyvinkäällä sähköasennuskeskuksessa. Kädenjälkeni näkyy myös oikoradalla ja surullisen kuuluisassa Talvivaarassa..
Tällä hetkellä työllistävät uusi keväällä 2016 perustettu Metsätähti-tanssiorkesteri,bändituuraukset, sekä erilaiset keikat One Man Bandina (OMB).